Esipuhe
Tämä saarna, joka nyt seuraa,
on alun alkaen
laadittu opetukseksi lapsille ja yksinkertaisille. Juuri siksi
siitä on vanhastaan käytetty kreikankielistä
nimitystä katekismus, mikä tarkoittaa "lasten opetusta". Se
on jokaisen kristityn välttämättä osattava. Joka ei
sitä osaa, häntä ei siis
voida
pitää kristittynä eikä päästää
osalliseksi sakramenteista. Samoinhan hylätään
kelvottomana käsityöläinen, joka ei tunne ammattinsa
vaatimuksia ja käytäntöä. Nuorten on siksi annettava
oppia katekismukseen eli lastensaarnaan kuuluvat kohdat
perusteellisesti. Heitä on niihin ahkerasti harjaannutettava ja
perehdytettävä. Sen vuoksi myös jokaisen
perheenisän on vähintään
kerran
viikossa kyseltävä ja kuulusteltava lapsiltaan ja
väeltään, kultakin erikseen, mitä nämä
siitä tietävät ja
ovat oppineet.
Hän pitäköön heitä lujilla niissä
asioissa, joita he eivät osaa. Muistan hyvin, miten aiemmin tapasi
vanhoja, ikääntyneitä ihmisiä, jotka eivät
tienneet näistä asioista mitään - ja heitä
tapaa vieläkin joka päivä. Yhtä kaikki he
osallistuvat kasteeseen ja ehtoolliseen sekä
käyttävät kaikkea, mikä kuuluu kristityille, vaikka
ehtoolliselle menevien olisi kohtuuden nimessä
tiedettävä koko kristillisestä opista enemmän ja
ymmärrettävä se täydellisemmin kuin lapset ja
vasta-alkajat. Oppimattoman
kansan tähden
rajoitumme kuitenkin niihin kolmeen pääosaan, jotka ovat
säilyneet kristikunnan keskuudessa vanhoista ajoista lähtien,
mutta joita on vain vähässä määrin oikein
opetettu ja harjoitettu. Näin teemme, kunnes nuoret ja vanhat,
joita kutsutaan kristityiksi ja jotka haluavat käydä
sellaisista, ovat niihin hyvin harjaantuneet ja tottuneet.
Nämä osat ovat seuraavat:
Ensiksi:
Jumalan kymmenen käskyä
Ensimmäinen: [Minä olen Herra,
sinun
Jumalasi.] Sinulla ei saa olla muita jumalia [minun rinnallani]
3
Toinen: Älä turhaan käytä
Jumalasi
nimeä, [sillä Herra ei jätä sitä
rankaisematta, joka turhaan käyttää hänen
nimeään)
3
Kolmas: Pyhitä lepopäivä.
Neljäs: Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Viides: Älä tapa.
Kuudes: Älä tee aviorikosta.
Seitsemäs: Älä varasta.
Kahdeksas: Älä lausu väärää todistusta
lähimmäisestäsi.
Yhdeksäs: Älä tavoittele lähimmäisesi
omaisuutta.
Kymmenes: Älä tavoittele lähimmäisesi
puolisoa, työntekijöitä, karjaa, äläkä
mitään, mikä hänelle kuuluu.
Toiseksi:
Uskomme pääkohdat
Minä uskon Jumalaan, Isään,
Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan. Ja Jeesukseen Kristukseen,
hänen ainoaan Poikaansa, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja
haudattiin, astui alas helvettiin, nousi kolmantena
päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu
Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä
tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
Uskon Pyhään Henkeen, yhden pyhän kristillisen kirkon,
pyhien yhteyden, syntien anteeksiantamuksen, ruumiin
ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän, aamen.
Kolmanneksi:
Rukous eli isä meidän niin kuin Kristus on opettanut
Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty
olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun
tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna
meille tänä päivänä meidän
jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän
syntimme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme velallisillemme.
Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan
päästä meidät pahasta. Aamen.
Nämä ovat ne välttämättömät katekismuksen kohdat, jotka on ensimmäiseksi
opetettava lausumaan sana sanalta. Lapsia on
totutettava siihen, että nämä on joka päivä
lausuttava ääneen, aamuisin vuoteesta noustessa, aterialle
käytäessä ja iltaisin vuoteeseen mentäessä, ja
ettei heille anneta ruokaa eikä juomaa, ennen
kuin ovat niin tehneet. Samoin on jokaisen perheenisän
meneteltävä myös väkensä, palvelijoidensa ja
palvelijattariensa suhteen: jos he eivät niitä osaa tai halua
oppia, älköön hän pitäkö heitä
palveluksessaan. Missään tapauksessa ei
nimittäin pidä suvaita ihmisessä sellaista
sivistymättömyyttä ja kurittomuutta, että hän
ei katekismusta opi, koska näihin kolmeen kohtaan on lyhyesti,
helppotajuisesti ja tavattoman yksinkertaisesti tiivistetty koko
Raamattumme sisältö. Rakkaat isät tai
apostolit, keitä he sitten ovat olleetkin, ovat näet
tällä tavoin yhdistäneet tiivistelmäksi sen
kristillisen opin, elämän, viisauden ja tiedon, mistä he
ovat puhuneet, mitä käsitelleet ja harjoittaneet.
Sen jälkeen kun nämä kolme kohtaa on
käsitelty, asiaan kuuluu myös tietää, mitä on
sanottava sakramenteistamme, jotka Kristus itse on asettanut, kasteesta
sekä Kristuksen pyhästä ruumiista ja verestä, eli
osata ne Matteuksen ja Markuksen evankeliumiensa loppuun kirjoittamat
sanat, joilla Jeesus hyvästeli opetuslapsensa ja lähetti
heidät matkaan.
Kaste
"Menkää ja opettakaa kaikkia kansoja ja
kastakaa heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."
"Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu, mutta joka ei usko,
se tuomitaan." Yksinkertaiselle riittää tämä tieto
Raamatun kasteopetuksesta. Myös toisesta sakramentista on samalla
tavalla puhuttava lyhyesti ja yksinkertaisesti, pyhän Paavalin
sanoja käyttäen.
Ehtoollisen sakramentti
Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä,
jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti ja mursi ja
antoi opetuslapsilleen ja sanoi: "Ottakaa ja syökää,
tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne
annetaan. Tehkää se minun muistokseni."
Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi:
"Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka
teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.
Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun
muistokseni."
Näin kertyy koko kristillisestä opista yhteensä viisi
kohtaa, joita on alituisesti harjoitettava ja jotka on kuulusteltaessa
osattava sanasta sanaan. Älä luota siihen, että nuoret
oppivat ja pitävät ne mielessään
pelkästään saarnoja kuuntelemalla. Sen jälkeen kun
nämä kohdat on opittu hyvin, voidaan sitten niiden
lisäksi ja vahvistukseksi opetella myös muutama psalmi tai
psalmivirsi. Näin nuoriso perehdytetään Raamattuun ja
saadaan siinä päivittäin edistymään.
Ei tule kuitenkaan tyytyä vain siihen, että kaikki
tämä osataan sana sanalta ja kyetään toistamaan
ulkoa. Nuoriso on vietävä myös kuuntelemaan saarnoja,
erityisesti niinä aikoina, jotka on määrätty
katekismusopetusta varten. 4 Kun he
kuulevat katekismusta selitettävän, he oppivat
ymmärtämään, mitä kukin kohta merkitsee.
Silloin he kykenevät myös tekemään selkoa
siitä, mitä ovat kuulleet sekä, kysyttäessä
vastaamaan oikein, niin ettei saarnaaminen jää
hyödyttömäksi ja hedelmättömäksi. Juuri
siksi, painaaksemme katekismuksen nuorten mieleen, me usein näemme
vaivaa, ettemme saarnaisi siitä vaikeatajuisesti ja oppineesti,
vaan lyhyesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti. Silloin se todella
painuu heidän mieleensä ja pysyy heidän muistissaan.
Ryhdymme siis nyt järjestyksessä käsittelemään
edellä mainittuja kohtia ja puhumme mahdollisimman selvästi,
sen verran kuin on välttämätöntä.