Taustaa
Martti Luther julkaisi Vähä Katekismuksen (saksaksi Enchiridion. Der kleine Catechismus) vuonna 1529 kristinopin opettamisen apuvälineeksi. Reformaation edetessä Saksin vaaliruhtinaskunnassa aloitettiin vuonna 1526 tarkastukset uskonpuhdistuksen mukaisen opetusten ja uudistusten juurruttamiseksi seurakuntiin. Lutherin kokemukset tarkastusmatkoilta heijastuvat Vähän Katekismuksen esipuheessa: "Voi hyvä Jumala sitä surkeutta, minkä olen saanut nähdä! Tavallinen kansanmieshän ei varsinkaan maaseudulla tiedä kristinopista yhtään mitään, ja valitettavasti myös monet papit ovat jokseenkin taitamattomia ja kyvyttömiä opettamaan."
Katekismus tarkoitti vanha kirkon aikana suullisesti annettavan kasteopetuksen sisältöä. Jo varhain kasteopetuksen ytimen muodostivat kymmenen käskyä, uskontunnustus, Isä meidän -rukous sekä sakramenttien selitykset. Lisäksi Luther sijoitti Vähän Katekismuksen loppuun ohjeet päivittäisistä aamu-, ruoka- ja iltarukouksista sekä huoneen taulun, joka sisältää eri palvelustehtävissä toimiville soveltuvia Uuden testamentin kehotuksia.
Avioliittoon vihkiminen - opas tavallisille papeille (Ein Traubüchlin für die einfeltigen Pfarrherrn) on katekismuksesta erillinen Lutherin kirjoitus vuodelta 1529. Se kuitenkin liitettiin jo ensimmäiseen Vähän Katekismuksen kirjamuotoiseen painokseen.
Myös Kasteen toimittaminen, saksannettu ja uudistettu kaava (Das Taufbüchlin verdeutschet und aufs neu zugericht) on alun perin itsenäinen Lutherin kirjoitus, ja ilmestyi ensi kerran 1526. Se liitettiin Vähän katekismuksen kolmanteen painokseen.
Näiden liitteiden asema tunnustuskirjojen kokonaisuudessa herätti keskustelua jo 1500-luvulla. Liitteet otettiin mukaan latinankieliseen tunnustuskirjojen kokoelmaan, mutta toisista painoksista ne jäivät pois. Ne ovat eräänlaisia puolivirallisia liitteitä ja esimerkkejä reformaation opillisten korostusten liturgisista ilmenemismuodoista.
Tavallisille papeille ja saarnaajille
Kymmenen käskyä
Usko
Isä meidän
Pyhän kasteen sakramentti
Miten tietämättömiä on neuvottava ripittäytymään
Alttarin sakramentti
Miten perheenisän on opetettava väkeään siunaamaan itsensä aamuin illoin
Miten perheenisän on opetettava väkeään lausumaan ruokasiunaukset ja kiitokset
Liite: Avioliittoon vihkiminen
Liite: Kasteen toimittaminen
Äskeisillä tarkastusmatkoilla* havaitsemani valitettava ja onneton hätätila on suorastaan pakottanut minut tekemään tästä katekismuksesta eli kristinopin esityksestä Lyhyen, suppean ja yksinkertaisen. Voi hyvä Jumala sitä surkeutta, minkä olen saanut nähdä! Tavallinen kansanmieshän ei varsinkaan maaseudulla tiedä kristinopista yhtään mitään, ja valitettavasti myös monet papit ovat jokseenkin taitamattomia ja kyvyttömiä opettamaan. Kaikkien heidän kuitenkin pitäisi olla kristittyjä, kastettuja ja pyhän ehtoollisen sakramentin nauttijoita, vaikka eivät osaa Isä meidän -rukousta, uskontunnustusta eivätkä kymmentä käskyä. He antavat elämänsä kulua niin kuin tyhmän karjan ja järjettömien sikojen elämä kuluu. Evankeliumin tultua nyt julki he ovat silti oppineet todella mestarillisesti väärinkäyttämään kaikkea vapautta. Voi teitä piispoja! Mitä vastattavaa teillä tosiaankaan voi koskaan olla Kristukselle, kun olette näin häpeällisesti jättäneet kansan omiin oloihinsa ettekä ole silmänräpäyksen vertaa tehneet totta virastanne? Kunpa välttäisittekin kaiken onnettomuuden! Te huolehditte siitä, että sakramentti nautitaan ainoastaan yhdessä muodossa ja pakotatte noudattamaan ihmissäädöksiänne, mutta olette sitä vastoin täysin välinpitämättömiä siitä, osaavatko ihmiset Isä meidän -rukouksen, uskontunnustuksen, kymmenen käskyä tai yhtään Jumalan sanaa. Voi teitä, myllynkivi kaulaanne!
Siksi pyydän Jumalan tähden teitä kaikkia, rakkaat herrat ja veljet, teitä, jotka olette pappeja ja saarnaajia: ryhtykää hoitamaan virkaanne koko sydämestänne, armahtakaa huostaanne annettua kansaa ja auttakaa meitä iskemään katekismus sen ja erityisesti nuorison päähän. Ne jotka eivät kykene sitä paremmin tekemään, ottakoot käyttöönsä nämä taulut ja kaavat sekä opettakoot seuraavalla tavalla kansaa painamaan ne sana sanalta mieleensä.
Ensiksi. Saarnaajan on ennen kaikkea varottava ja vältettävä monenlaisia, toisistaan poikkeavia sanamuotoja kymmenestä käskystä, Isä meidän -rukouksesta, uskontunnustuksesta, sakramenteista jne. Hänen on valittava yksi ainoa muoto, pysyttävä siinä ja käytettävä sitä vuodesta toiseen. Nuoria ja yksinkertaisia ihmisiä on nimittäin opetettava yhdenlaisin, määrätyin sanamuodoin, muutoin he menevät kovin helposti sekaisin. Jos tänään opetetaan niin ja vuoden kuluttua parantelun halusta näin, koko työ ja vaiva valuu hukkaan. Tämän ovat hyvin oivaltaneet myös rakkaat isät, jotka kaikki ovat käyttäneet Isä meidän -rukouksesta, uskontunnustuksesta ja kymmenestä käskystä aina samaa muotoa. Siksi on meidänkin opetettava nuorille ja yksinkertaisille ihmisille nämä lauseet siten, ettemme siirrä tavuakaan paikaltansa. Emme saa yhtenä vuonna pitää hyvänä tai suositella yhtä muotoa ja toisena vuonna toista. Valitse sen vuoksi mielesi mukainen muoto ja pysy siinä aina. Tietosi saat osoittaa silloin, kun saarnaat oppineille ja ymmärtäväisille. Silloin voit muodostella nämä lauseet niin monenkirjaviksi kuin osaat ja sorvailla niitä niin mestarillisesti kuin kykenet. Nuorten keskuudessa pidä kuitenkin aina kiinni yhdestä ja samasta muodosta ja esitystavasta. Opeta heille ensimmäiseksi yllä mainitut kappaleet, nimittäin kymmenen käskyä, uskontunnustus, Isä meidän -rukous jne., sana sanalta tekstin mukaisesti siten, että he kykenevät toista maan ne ja oppivat ne ulkoa.
Mutta niille, jotka eivät halua oppia, on sanottava, että he kieltävät Kristuksen ja ovat kaikkea muuta kuin kristittyjä. Heitä ei myöskään saa päästää ehtoolliselle, ei todistamaan yhdenkään lapsen kastetta eikä nauttimaan vähääkään kristityn vapautta, vaan heidät on jätettävä kerta kaikkiaan paavin ja hänen virkakuntansa, vieläpä itse Perkeleen käsiin. Heidän vanhempiensa ja isäntiensä on kieltäydyttävä antamasta heille ruokaa ja juomaa sekä ilmoitettava heille, että ruhtinas haluaa ajaa tuollaiset raakalaiset maasta pois.
Sillä vaikka ketään ei voi eikä sovikaan pakottaa uskoon, niin kansaa on silti ohjattava tietämään, mitä ne ihmiset pitävät oikeana ja vääränä, joiden keskuudessa he haluavat asua, hankkia elantonsa ja elää. Kaupunkiin asumaan hakeutuvan on nimittäin tunnettava kaupungin laki, jonka suojaa hän aikoo nauttia, ja noudatettava sitä, riippumatta siitä, uskooko hän todella vai onko hän sisimmässään roisto tai lurjus.
Toiseksi. Sitten kun he ovat nämä kohdat oppineet hyvin ulkoa, opeta heidät ymmärtämään niiden merkitys, jotta he myös käsittäisivät lausumansa. Voit jälleen käyttää joko näiden taulujen sanamuotoa tai valita mielesi mukaan jonkin muun Lyhyen sana muodon. Pysy siinä tavuakaan muuttamatta, aivan samoin kuin juuri sanottiin itse tekstin opettelemisesta. Käytä siihen aikaa, sillä ei ole tarpeen käsitellä kaikkea yhdellä kertaa, vaan on edettävä kohta kohdalta. Ota toinen käsky vasta sitten kun he ymmärtävät ensimmäisen, ja niin edelleen. Muutoin kaikki valuu yli laitojen eikä heidän muistiinsa jää mitään.
Kolmanneksi. Kun olet opettanut heille tällaisen Lyhyen katekismuksen, ota käyttöösi Iso katekismus sekä rikastuta ja laajenna heidän ymmärrystään. Selitä siitä jokainen käsky, rukous ja uskonkohta sekä niihin liittyvät monenlaiset sovellutukset, hyvä ja hyöty, vaara ja vahinko. Kaikkeen löydät runsaasti ainesta monista tästä aihepiiristä laadituista kirjoista. Painota erityisesti niitä käskyjä ja kohtia, joissa näet väkesi eniten ohjausta tarvitsevan. Esimerkiksi varastamisen kieltävää seitsemättä käskyä sinun on ' lujasti iskettävä käsityöläisten, kauppiaiden ja myös talonpoikien ja heidän palvelusväkensä mieleen, sillä tällaisten ihmisten keskuudessa esiintyy paljon kaikenlaista epärehellisyyttä sekä varastelua. Lapsia ja tavallista kansaa sinun taas on opastettava neljänteen käskyyn, jotta he eläisivät hiljaisesti, uskollisesti, kuuliaisesti ja sävyisästi. Käytä aina paljon Raamatun esimerkkikertomuksia siitä, miten Jumala on heidänlaisiaan rangaissut ja siunannut.
Kehota tässä yhteydessä erityisesti myös esivaltaa ja vanhempia hoitamaan hyvin tehtävänsä ja toimittamaan lapset kouluun. Osoita, että he niin menetellessään täyttävät velvollisuutensa ja että he laiminlyödessään sen lankeavat raskaaseen syntiin. He ovat silloin sekä Jumalan että ihmisten pahimpia vihollisia: he nimittäin kumoavat ja hävittävät samalla sekä Jumalan valtakunnan että maallisen valtakunnan. Selvitä heille tarkoin, millaista surkeaa vahinkoa he tuottavat ja miten kauheasti Jumala heitä rankaisee, elleivät he anna apuansa lasten kasvattamiseen papeiksi, saarnaajiksi, kirjureiksi jne. Sillä vanhemmat ja esivalta rikkovat nyt tässä asiassa sanoin kuvaamattomasti. Myös Perkeleellä on tässä jotain mielessään.
Lopuksi. Paavin sortovallan nyt lakattua ihmiset eivät enää haluakaan käydä ehtoollisella, vaan väheksyvät sitä. Tässä on jälleen syytä kovisteluun. Sen on kuitenkin tapahduttava niin, ettei ketään pakoteta uskoon tai ehtoolliselle. Emme saa myöskään antaa mitään määräystä ajasta tai paikasta. Sen sijaan meidän on saarnattava niin, että he ilman määräyksiämme kokoontuvat ja suorastaan vaativat meitä pappeja antamaan sakramentin. Tähän päästään sanomalla heille näin: Joka ei hakeudu ehtoolliselle eikä kaipaa sitä vähintään kerran tai neljästi vuodessa, se on vaarassa halveksia sakramenttia ja lakata olemasta kristitty. Hän on yhtä vähän kristitty kuin se, joka ei usko eikä kuule evankeliumia. Kristus ei nimittäin sanonut: "jättäkää se tekemättä" tai "väheksykää sitä", vaan "niin usein kuin te juotte, tehkää se" jne. Hän tahtoo, että se otetaan täysin todesta ja ettei sitä yhtään laiminlyödä eikä halveksita. Hän sanoo: "tehkää se".
Sakramentin vähätteleminen taasen on merkki siitä, ettei asianomaisessa ole ollenkaan syntiä, lihaa, Perkelettä, maailmaa, kuolemaa, vaaraa eikä helvettiä - toisin sanoen hän ei usko mihinkään niistä, vaikka on hyvinkin korviaan myöten niihin vajonnut ja kaksinkertaisesti Perkeleen oma. Hän ei myöskään tarvitse lainkaan armoa, elämää, paratiisia, taivasten valtakuntaa, Kristusta, Jumalaa eikä mitään hyvää. Jos hän nimittäin uskoisi, että hänessä on noin paljon pahaa ja että hän tarvitsee noin paljon hyvää, hän ei tällä tavoin hylkäisi sakramenttia, joka auttaa hänet sellaisesta pahasta ja antaa hänelle niin paljon hyvää. Mitään lakia ei myöskään tarvittaisi hänen velvoittamisekseen käymään ehtoollisella, vaan itse hän sinne juoksisi ja kiiruhtaisi, itse pakottaisi itseään ja vaatimalla vaatisi sinua antamaan hänelle sakramentin.
Siksi et saa säätää tässä asiassa mitään lakia niin kuin paavi. Selitä vain tarkoin tähän sakramenttiin liittyvät edut ja haitat, hätä ja hyöty, vaara ja pelastus. Ihmiset tulevat silloin itsestään, ilman pakotustasi. Jos he taas eivät tule, anna heidän mennä menojaan ja sano heille, että he ovat Perkeleen omia eivätkä osaa arvioida ja tuntea omaa suurta hätäänsä eivätkä Jumalan armollista apua. Mutta jollet toimi tällä tavalla tai jos teet asiasta lain ja myrkyn, on oma syysi, että he halveksivat sakramenttia. Pakkohan heidän on olla velttoja, kun sinä nukut ja vaikenet. Kiinnitä siksi huomiosi tähän, pappi ja saarnaaja! Virkamme on nyt muuttunut toisenlaiseksi kuin paavin alaisuudessa. Siitä on nyt tullut vakava pelastuksen virka. Sinulla on nyt runsaasti vaivaa ja työtä, vaaraa ja ahdistusta, vähän saat siitä vastineeksi maailmassa kiitosta ja palkkaa. Mutta jos työskentelemme uskollisesti, Kristus itse tulee olemaan palkkamme. Siihen meitä auttakoon kaiken armon Isä. Hänelle iankaikkinen ylistys ja kiitos Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Aamen.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee yli kaiken pelätä ja rakastaa Jumalaa ja turvautua
häneen.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että
emme hänen nimessään toivota pahaa, vanno, noidu, valehtele emmekä
petä, vaan huudamme hänen nimeään avuksi kaikessa hädässämme,
rukoilemme, ylistämme ja kiitämme sitä.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa
Jumalaa, että emme väheksy Jumalan sanaa ja sen saarnaa, vaan pidämme
sen pyhänä, kuuntelemme ja opimme sitä mielellämme.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme väheksy emmekä
vihastuta vanhempiamme emmekä esimiehiämme, vaan kunnioitamme,
palvelemme, tottelemme, rakastamme ja arvostamme heitä.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja
rakastaa Jumalaa, että emme aiheuta lähimmäisellemme mitään vahinkoa
tai kärsimystä, vaan autamme ja tuemme häntä kaikissa elämän
tarpeissa.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin
pelätä ja rakastaa Jumalaa, että pidämme sanamme ja tekomme puhtaina
ja kurinalaisina, sekä rakastamme ja kunnioitamme kukin
aviopuolisoamme.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme anasta
lähimmäisemme rahaa tai omaisuutta emmekä hanki sitä itsellemme
petollisella kaupalla, vaan autamme häntä kartuttamaan ja suojelemaan
omaisuuttaan ja toimeentuloaan.
Mitä se merkitsee?
Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu
lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan, panettele häntä
tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä,
puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että
emme petokseen turvautuen tavoittele lähimmäisemme perintöä tai kotia
emmekä ota sitä haltuumme lain ja oikeuden varjolla, vaan auliisti
autamme häntä säilyttämään sen.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän
tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme houkuttelemalla,
pakotta malla tai vieraannuttamalla riistä lähimmäiseltämme hänen
vaimoaan, palvelusvakeään tai karjaansa, vaan kehotamme kaikkia
pysymään tehtävissään ja täyttämään velvollisuutensa.
Mitä Jumala
sanoo kaikista näistä käskyistä? Vastaus:
Hän sanoo näin: Minä, Herra,
sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka panen lapset vastaamaan
isiensä pahoista teoista aina kolmanteen ja neljänteen polveen, jos he
vihaavat minua mutta tuhansien sukupolvien ajan osoitan armoni niille,
jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.
Mitä se
merkitsee? Vastaus:
Jumala uhkaa rangaistuksella kaikkia, jotka
rikkovat hänen käskyjään. Sen tähde meidän tulee pelätä hänen
vihaansa, emmekä saa tehdä vastoin näitä käskyjä. Jokaiselle näitä
käskyjä noudattavalle hän sen sijaan lupaa armoa ja kaikkea
hyvää. Siksi meidän
on rakastettava häntä ja turvauduttava häneen sekä mielellämme
noudatettava hänen käskyjään.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Uskon, että
Jumala on luonut minut sekä koko luomakunnan, antanut minulle ruumiin
ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit
sekä pitää niitä jatkuvasti yllä. Hän antaa myös vaatteet ja kengät,
ruoan ja juoman, kodin ja konnun, vaimon ja lapset, pellon, karjan
sekä kaiken omaisuuden. Hän suo minulle joka päivä runsaasti ruumiin
ravintoa ja kaikkia elämän tarpeita, suojelee kaikilta vaaroilta,
turvaa ja varjelee kaikesta pahasta. Kaiken tämän hän tekee yksinomaan
isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, vaikka en
sitä lainkaan ansaitse enkä ole sen arvoinen. Tästä kaikesta minun on
häntä kiitettävä ja ylistettävä ja tämän vuoksi häntä palveltava ja
toteltava. Tämä on varmasti totta.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Uskon, että Jeesus Kristus, Isästä
ikuisuudessa syntynyt tosi Jumala ja neitsyt Mariasta syntynyt
tosi ihminen, on minun Herrani. Hän on lunastanut minut, kadotetun ja
tuomitun ihmisen, ostanut omakseen ja voitollaan vapauttanut kaikista
synneistä, kuolemasta ja Perkeleen vallasta, ei kullalla eikä
hopealla, vaan pyhällä, kalliilla verellään ja syyttömällä
kärsimisellään ja kuolemallaan. Hän lunasti minut, jotta tulisin hänen
omakseen, eläisin kuuliaisena hänen valtakunnassaan ja palvelisin häntä ikuisessa vanhurskaudessa, viattomuudessa ja autuudessa, niin kuin hän itsekin kuolleista nousseen hallitsee iankaikkisesti. Tämä on varmasti totta.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa. Samalla tavalla hän maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa. Tässä kristikunnassa hän joka päivä antaa minulle ja jokaiselle uskovalle rajattomasti kaikki synnit anteeksi, herättää minut ja kaikki kuolleet viimeisenä päivänä sekä lahjoittaa minulle ja kaikille uskoville iankaikkisen elämän Kristuksessa. Tämä on varmasti totta.
Isä meidän, joka olet taivaassa.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Jumala tahtoo näin rohkaista meitä uskomaan, että hän on oikea Isämme ja me
hänen oikeita lapsiaan, niin että voisimme häntä pelottomasti ja täysin luottavaisesti rukoilla niin kuin rakkaat lapset rakasta isäänsä.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Jumalan nimi on kyllä sinänsä pyhä, mutta me pyydämme tässä rukouksessa, että
se pyhitettäisiin meidänkin keskuudessamme.
Miten se tapahtuu? Vastaus:
Kun Jumalan sanaa opetetaan puhtaasti ja selkeästi ja me Jumalan lapsina myös
elämme sen mukaan. Auta meitä siihen, rakas taivaallinen Isä! Mutta joka opettaa ja elää toisin kuin Jumalan sana opettaa, se häpäisee keskuudessamme Jumalan nimen. Varjele meitä siitä, taivaallinen Isä!
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Jumalan valtakunta tulee kyllä itsestäänkin, ilman rukoustamme, mutta me pyydämme tässä rukouksessa, että se tulisi meidänkin luoksemme.
Miten se tapahtuu? Vastaus:
Taivaallinen Isä antaa meille Pyhän Henkensä, niin että me hänen armonsa vaikutuksesta uskomme hänen pyhän sanansa sekä elämme Jumalan omina täällä ajassa ja siellä iankaikkisuudessa.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Jumalan hyvä, armollinen tahto tapahtuu kyllä ilman rukoustammekin, mutta me
pyydämme tässä rukouksessa, että se tapahtuisi myös meidän keskuudessamme.
Miten se tapahtuu? Vastaus:
Jumala murskaa ja estää kaikki pahat suunnitelmat ja voimat, kuten Perkeleen sekä
maailman ja oman itsekkään minämme tahdon, jotka eivät antaisi meidän pyhittää hänen nimeään eivätkä hänen valtakuntansa tulla luoksemme. Hän myös vahvistaa ja varjelee meitä pysymään lujina hänen sanassaan ja uskossa elämämme loppuun asti. Tämä on hänen armollinen, hyvä tahtonsa.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Jumala antaa pyytämättäkin jokapäiväisen leivän kaikille, myös pahoille ihmisille, mutta me pyydämme tässä rukouksessa, että hän auttaisi meitä käsittämään tämän ja vastaanottamaan jokapäiväisen leipämme kiitollisina.
Mitä tarkoittaa jokapäiväinen leipä? Vastaus:
Kaikkea, mitä ruumiimme ravinnokseen ja muuten välttämättä tarvitsee. Siihen
kuuluvat ruoka, juoma, vaatteet, kengät, koti, pelto, karja, raha, omaisuus, kelpo aviopuoliso, kunnolliset lapset, kunnollinen palvelusväki, kunnolliset ja luotettavat esimiehet, hyvä hallitus, suotuisat säät, rauha, terveys, järjestys, kunnia, hyvät ystävät, luotettavat naapurit ja muu sellainen.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Pyydämme tässä rukouksessa, ettei taivaallinen Isä ottaisi huomioon syntejämme
eikä niiden vuoksi torjuisi pyyntöjämme. Sillä me emme ensinkään ansaitse sitä, että saisimme mitä pyydämme, vaan Jumala tahtoo antaa meille kaiken armosta. Me teemme näet joka päivä paljon syntiä emmekä ole ansainneet mitään muuta kuin rangaistuksen. Samoin haluamme mekin todella sydämemme pohjasta armahtaa niitä, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan, sekä mielellämme tehdä heille hyvää.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Jumala ei kylläkään ketään kiusaa, mutta pyydämme tässä rukouksessa häneltä suojelusta ja varjelusta, etteivät Saatana, maailma ja oma itsekäs minämme pettäisi meitä, johtaisi meitä väärään uskoon, epätoivoon eivätkä muuhun suureen häpeään ja pahuuteen. Ja vaikka ne meitä ahdistaisivatkin, pyydämme, että viimein kuitenkin saisimme niistä voiton.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Kokoamme tämän rukouksen pyynnöksi, että taivaallinen Isä vapauttaisi meidät
kaikesta pahasta, koskipa se ruumista tai sielua, omaisuutta tai kunniaa, sekä antaisi meille vihdoin, viimeisen hetkemme tullessa, autuaan lopun ja ottaisi meidät armollisesti tästä murheen laaksosta luoksensa taivaaseen.
Mitä se merkitsee? Vastaus:
Minun on oltava varma siitä, että taivaallinen Isä mielellään ottaa vastaan ja kuulee tällaiset pyynnöt, sillä hän on itse käskenyt meidän näin rukoilla ja luvannut meitä kuulla. Aamen, aamen merkitsee: kyllä, näin tapahtuu aivan varmasti.
Mikä sitten on tämä Jumalan sana? Vastaus:
Se minkä Herramme Jeesus Kristus lausuu Matteuksen viimeisessä luvussa: "Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."
Mitkä ovat nämä Jumalan sanat ja lupaukset? Vastaus:
Ne jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: "Joka
uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
Missä se on kirjoitettuna? Vastaus:
Pyhä Paavali lausuu Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa: "Me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman."
Millaisista synneistä sitten on ripittäydyttävä?
Jumalalle on tunnustettava syyllisyys kaikkiin synteihin, myös niihin, joista emme tiedä. Niin teemme Isä meidän -rukouksessa.
Ripittäjälle meidän taas on tunnustettava vain ne synnit, jotka tiedämme ja tunnemme sydämessämme.
Mitä syntejä ne ovat?
Tutki tilaasi kymmenen käskyn avulla, olitpa sitten isä tai äiti, poika tai tytär, isäntä,
emäntä tai palvelija: oletko niskoitellut, oletko ollut epäluotettava, laiska, vihainen, röyhkeä ja riitaisa, oletko sanoin tai teoin tuottanut jollekulle mielipahaa, oletko varastanut, oletko laiminlyönyt tai huonosti hoitanut asioita ja aiheuttanut vahinkoa?
Neuvo minulle Lyhyt tapa ripittäytyä! Vastaus:
Sano ripittäjälle: "Pyydän teitä, herra pastori, kuuntelemaan rippiäni ja julistamaan minulle anteeksiannon Jumalan tähden."
"Minä kuuntelen."
"Minä vaivainen syntinen tunnustan Jumalalle syyllistyneeni kaikkiin synteihin. Erityisesti tunnustan teille, että minä, joka olen palvelija, palvelustyttö jne., valitettavasti palvelen isäntäväkeäni epärehellisesti. Olen silloin ja silloin jättänyt saamani käskyt täyttämättä, olen vihastuttanut heidät ja saanut heidät sadattelemaan, olen laiminlyönyt tehtäviäni ja antanut tapahtua vahinkoa. Olen ollut myös hävytön sanoin ja teoin, riidellyt vertaisteni kanssa, nurissut emäntääni vastaan sekä kiroillut häntä jne. Suren kaikkea tätä, rukoilen armoa ja tahdon parantaa tapani."
Isäntä tai emäntä voi lausua seuraavasti:
"Tunnustan teille erityisesti, etten ole uskollisesti johdattanut lapsiani, palvelusväkeäni enkä puolisoani kunnioittamaan Jumalaa. Olen kiroillut, näyttänyt huonoa esimerkkiä, sopimattomilla puheilla ja teoilla vahingoittanut naapuriani, levittänyt pahoja juoruja, myynyt liian kovaan hintaan ja antanut virheellistä ja vajaata tavaraa." Lisäksi hän voi kertoa, miten muutoin on rikkonut Jumalan käskyjä ja käyttäytynyt sopimattomasti.
Ellet taas havaitse tunnollasi olevan edellisen kaltaisia tai suurempia syntejä, sinun ei pidä huolestua eikä muuttaa rippiä piinaksi ryhtymällä etsimään ja keksimään lisäsyntejä. Kerro vain ne pari asiaa, mitkä tiedät, esimerkiksi näin: "Tunnustan erityisesti, että olen joskus kiroillut, samoin puhunut sopimattomia, joskus laiminlyönyt sen ja sen asian" jne. Se saa riittää.
Mutta jos tunnollasi ei ole yhtään syntiä (mikä tuskin on mahdollista), älä myöskään sano mitään erityistä, vaan ota vastaan anteeksianto yleisen synnintunnustuksen jälkeen, jonka teet ripittäjän edessä Jumalalle.
Sen jälkeen ripittäjä lausuu:
"Jumala armahtakoon sinua ja vahvistakoon uskoasi. Aamen."
Ripittäjä jatkaa:
"Uskotko myös, että minun anteeksiantoni on Jumalan anteeksianto?"
"Uskon,herra pastori."
Ripittäjä sanoo tämän jälkeen:
"Tapahtukoon sinulle niin kuin uskot. Herramme Jeesuksen Kristuksen käskystä
annan sinulle syntisi anteeksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
Mene rauhaan."
Raskaissa omantunnon vaivoissa olevia tai murheellisia ja ahdistuneita rippi-isä varmaankin osaa lohduttaa ja rohkaista uskoon useampia raamatunlauseita käyttäen. Edellä on esitetty vain tavallinen rippikaava yksinkertaisia varten.
Mikä on alttarin sakramentti? Vastaus:
Se on leipään ja viiniin sisältyvä Herramme Jeesuksen Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Hän on sen itse asettanut meidän, kristittyjen, syötäväksi ja juotavaksi.
Missä se on kirjoitettuna? Vastaus:
Pyhät evankeliumin kirjoittajat Matteus, Markus ja Luukas sekä pyhä Paavali sanovat näin:
"Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen, kiitti ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja juokaa tästä kaikki; tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni."
Mitä tällainen syöminen ja juominen hyödyttää? Vastaus:
Se käy ilmi sanoista "teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi". Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus.
Miten ruumiillinen syöminen ja juominen voi saada aikaan jotain näin suurta? Vastaus:
Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat "teidän edestänne
annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi". Nämä sanat yhdessä ruumiillisen syömisen ja juomisen kanssa ovat sakramentin keskeinen kohta. Se joka nämä sanat uskoo, omistaa sen mitä ne sisältävät ja lausuvat, nimittäin "syntien anteeksiannon".
Kuka sitten vastaanottaa tämän sakramentin kelvollisesti? Vastaus:
Paastoaminen ja ruumiillinen valmistautuminen ovat kyllä hyvää ulkonaista kurinalaisuutta, mutta todella kelvollinen ja hyvin valmistautunut on se, joka uskoo nämä sanat: "teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi". Kelvoton ja valmistautumaton on taas se, joka ei näitä sanoja usko tai joka epäilee niitä, sillä sana "teidän edestänne" ei vaadi muuta kuin uskovaa sydäntä.
Selitys
Jumalan suosio merkitsee tässä runsasta ravintoa kaikille eläville olennoille, niin että ne voivat iloita siitä ja olla hyvällä mielin. Väärä huoli ja ahneus ovat tällaisen suosion esteenä.
Sitten luetaan Isä meidän ja seuraava rukous:
"Herra Jumala, taivaallinen Isä, siunaa meidät ja nämä sinun lahjasi, jotka suuressa hyvyydessäsi annat meille nautittavaksi, Jeesuksen Kristuksen, Herramme kautta. Aamen."
2 Hakasulkeissa olevat lisäykset Nürnbergin katekismuksen 1531 mukaan.
Etusivu: kaikki tunnustuskirjat
Vähä katekismus tarkoitettiin kansanopetukseen ja se kirjoitettiin alunperin saksaksi.
(Suomen ev.lut. kirkko ei vastaa tämän sivuston ulkopuolelle johtavien linkkien sisällöstä.)